Nuoruudessa tapahtunutta

Kyyhkyset huhuilevat puistikossa. Katson jäätelökioskin sisällä seisovaa tyttöä, hänellä on vaalea poninhäntä ja kumihanskojen alla geelikynnet, joissa on kimalletta ja terävät kärjet. Niistä tulee mieleen yksi kerta Thaimaassa kauan aikaa sitten, kun kaveri otti tekokynnet itselleen, ja kauneushoitolan nainen teki hänen sormiinsa suhteettoman isot muovijatkeet. Niiden kanssa ei olisi saanut mennä uimaan eikä tehdä mitään muutakaan kivaa, mutta Sonja tietenkin meni heti. Eivätkä ne lakkaukset siitä miksikään menneet, vaan alkoivat irtoilla vasta kotona. Näin, miten hän leipoi pullaa niillä hirveillä pedonkynsillään, joista lakkapinta lohkeili taikinan sekaan. Otin pullan, kun en kehdannut kieltäytyä, ja syynäsin sen pinnan tarkkaan: sokeria vai glitteriäkö tuo kiille?

Karvapuusti

Muitakin outoja pullamuistoja on, esimerkiksi se, kun ala-asteella piti taas kerran olla myyjäiset jonkin turhanaikaisen hapatuksen hyväksi, mikä ei kiinnostanut minua ollenkaan. Naapuriluokan Janna oli suosittu, hänellä oli napapaita ja stringit jo vitosluokalla ja penaalissa Playboy-pupun kuva.
Janna leipoi myyjäisiin pullaa, mutta yksi Oskari kertoi, että pullaa haukatessa suu tuli ihan täyteen koirankarvoja. Jannalla oli iso musta koira, ja minua mietitytti, miten taikinaan oli päätynyt niin paljon karvoja. Oliko Janna repinyt tukkoja koirastaan ja sekoittanut taikinaan? En ostanut pullaa, joten en päässyt näkemään karvaleivonnaista. Mielessäni se oli sisältä musta ja ulkoa normaalin näköinen, oikea ansa.
(Kuvittelin Oskarin ahtamassa ahneuksissaan karvapuustia suuhunsa, hän nielisi onnellisena kaiken makean mössön ja samalla koiran turkkia. Kaverini Vilma sanoi, että hänen setänsä umpisuoli tulehtui pahasti joskus, ja leikkauksessa huomattiin, että se suolenpätkä oli täynnä karvoja – sedällä kun oli tapana pureskella viiksiään. Täysin älytön tapa pilasi sedältä monta hyvää kesäpäivää ja oli vieläpä kivulias parannettava! Kyllä ihmiset ovat tyhmiä, tuumailin, ja olin hieman huolissani Oskarista. Hän ei koskaan kiusannut minua, päinvastoin, hän lainaili kynää ihan ystävällisesti ja teimme kerran aika hienon parityön jostain veden ölliäisistä, vesimittareista ehkä. Mietin, pitäisikö Oskaria varoittaa karvapuusteissa tikittävästä pommista. Jannan paras kaveri Linnea kuitenkin kuulutti pian karva-asian välitunnilla koko luokalle, joten tyydyin vain katselemaan Oskaria, kun hän teki apinankieppejä voimistelutangolla. Hän näytti ihan terveeltä.)